perjantai 11. tammikuuta 2019

5 SUOSITUINTA POSTAUSTA VUODELTA 2018

Paljon on tullut nähtyä näitä postauksia, joissa esitellään menneen vuoden suosituimmat postaukset joten mäkin päätin tehdä oman koonnin tähän. Nämä ovat siinä mielessä hyviä et jos joltain on mennyt postaukset ohi niin nyt voi kurkata niihin tässä samalla. En oikeastaan ollut yllättynyt tuloksista, sillä näillä muutamalla postauksella tiestin saavani paljon näyttökertoja jo niitä kirjoitellessa. Yksi hyvin tavallinen postaus kuitenkin yllätti näyttökerroillaan! 

Mun vuoden 2018 luetuin taisi olla " totuus meidän parisuhteesta ", joka on kerännyt liki 825 näyttökertaa, joka on aivan huikea määrä! Mut tässähän on totuutta siinä mielessä mukana, että ihmisiä kiinnostaa toisten suhteet, etenkin jos niistä kirjoitetaan julkisesti ja lukija tietää postauksessa mainitut henkilöt. Tässä postauksessa paljastan oikeasti aika suuren salaisuuden, josta aluksi valehtelin mm.mun perheelle. No, kaikki eivät kyllä tiedä vieläkään, mutta tuskin sillä enää on kamalasti väliä...Yhdessä ollaan edelleen ja joulukuun aikana tuli 2,5 vuotta meille täyteen! 

Seuraavaa postausta en haluaisi edes linkata tähän, sillä vähän häpeän tän postauksen olemassaoloa... Kerroin keväällä avoimesti kaikille " ulkonäköön kohdistuvasta kiusaamisesta " mielestäni aika rajullakin otteella. Kirjoitin postauksen heti kotiin päästyäni ja koneen avattuani ja sen takia postauksessa ei ole edes kuvia. Mutta ainakin 529 ihmistä on tämä kiinnostanut, enkä osaa sanoa onko se hyvä vai enemmän huono asia tämän postauksen kannalta. Hahah.


Parisuhde linjalla jatketaan! " Parisuhteesta opitut asiat " ovat saaneet katselukertoja hieman yli 500. Postauksessa luettelin muutamia juttuja mitä oon meidän yhteisestä matkasta oppinut, vaan edelleen kyllä sorrun joihinkin kohtiin. Voisin tehdä vaikkapa päivitetyn version joskus, sillä paljon on tapahtunut ja paljon on tullut opittua. 

Näinkin perinteinen postaus, kuin " 19 kysymystä elämästäni " on saavuttanut 400 näyttökertaa. Postauksessa siis 19 teidän laittamaa kysymystä ja mun vastaukset jokaiseen! Kivoja kysymyksiä on ollut, pitäisi kyllä taas tehdä perinteinen q&a- postaus. Mitä mieltä olette? 

Moni teistä varmaankin tietää, että muutin vuosi sitten tänne Kajaaniin yhdessä mun poikaystävän kanssa. Tietysti halusin tehdä siitä ihan oman postauksensa, koska se oli ja on edelleen mulle tosi iso ja arvokas asia, että saan asua just täällä ja just tässä asunnossa. " uusi koti Kajaanissa "- postauksessa kerronkin mun ensimmäisiä fiiliksiä tästä asunnosta ja miten vietin ekat päivät täällä. Käy ihmeessä lukemassa, jos asuntojutut kiinnostaa! 

Tsemppiä vuodelle 2019!

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

JOULULAHJAT 2018

Moikka! Joulu on onnistuneesti takanapäin ja aika kääntää katseet kohti uutta vuotta. Tänä vuonna en pääse juhlimaan uutta vuotta millään erityisellä tavalla, sillä olen töissä jo vuoden 2019 kaksi ensimmäistä päivää. Tämä ei onneksi haittaa, sillä palkka tulee olemaan parempi tulevana vuonna. Ennen kuin syvennytään sen kummemmin tulevaan vuoteen, haluan esitellä teille vielä mun muutaman lahjan minkä sain jouluna.


Ensimmäiseksi sain äidiltä paljon joululahjoja, johon sisältyi kaikkea kivaa. Victoria's Secretin paketista paljastui aivan ihanan hento tuoksu joka sopii just mulle. Käytän hajuvesiä tosi harvoin, mutta tää tulee ehdottomasti käyttöön. Paketin mukana tuli myös tollanen kasvonaamio, jonka myös aion jossain välissä testata.


Sitten oikeastaan kaikista käytännöllisin lahja ikinä eli matkalaukku. Tämänkin sain äidiltä, sillä olemme miettineet tulevalle talvilomalle yhteistä ulkomaanmatkaa. Ennen kun mentiin perheen kanssa ulkomaille, jaettiin yleensä siskon kanssa yhteinen matkalaukku. Nyt kun asun omillaan niin mielestäni on jo ihan hyvä aika saada oma. Tosi nätti ja vaikutti kevyeltä kuljettaa.


Poikaystävältä toivoin myös viime jouluna kirjoja, koska rakastan lukemista ja samoilla toiveilla mentiin myös tänä vuonna. Laitoin muutaman kirjatoiveen, jotka mahdollisesti halusin lahjaksi ja poikaystäväni onnistui valinnassaan erittäin hyvin, tälläkin kertaa. Jojo Moyesin kirjat ovat todella hyviä ja ne tempaavat hetkessä mukaansa. En malta odottaa että pääsen aloittamaan tämän kirjan lukemista. Poikaystävän paketista paljastui myös mukaan legginssit ja muutamat sukat. Todella tarpeellisia lahjoja siis ♥


Sitten vielä äidiltä saadusta lahjakasasta löytyi tämä tietokoneeseen liitettävä dvd-soitin. Uuden koneen ostettuani viime vuoden lopulla sain elää hetken ilman levyasemaa. Edellisessä tietokoneessa oli kyllä sellainen ja katsoin sen kautta tosi paljon dvd:tä. Tulee ehdottomasti tarpeeseen vaikken vielä ole tutustunut tuon käyttöön tarkemmin.

Kaikkia lahjoja en jaksa erikseen kuvata, koska luulen ettei teitä kiinnosta esimerkiksi ne sukkapaketit tai kynttilät. Sain myös lisäksi k-kauppaan lahjakortin ja muutaman konvehtirasian, sekä uusia ruokailuvälineitä. Kiitos myös kaikille jotka olette lähettäneet meille joulukortin ja kiitos myös kavereiden antamista lahjoista. Olette kaikki tosi tärkeitä ja rakkaita ♥

Hyvää uutta vuotta 2019! 

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

VUODEN 2018 KOHOKOHDAT

Yksi vuosi alkaa olla taas lopuillaan ja olen erittäin onnellinen ja helpottunut siitä. Tämän vuoden puolella ollaan pyöritty niin syvissä pohjamudissa, mutta kuitenkin myös saatu aivan huikeita kokemuksia taakse muisteltavaksi! 

Muutto Kajaaniin tapahtui muistaakseni 11.1 eli ihan vuoden ensimmäisinä päivinä tänä vuonna. Muutto tapahtui yhden päivän aikana ja onneksi sain siihen apua äidiltä ja äidin työkavereilta. Jälkiviisaana voin sanoa muuton tehneen mulle super hyvää enkä oo kyllä sitä hetkeen katunut. Tänne varmaan luultavasti kun jää pidemmäksi aikaa asumaan.


Pian muuton jälkeen aloitin koulun Kajaanin Ammattikorkeassa sairaanhoitaja-linjalla. Monimuoto-opiskelussa oli haasteensa ja siksi päätinkin, et tämän vuoden jälkeen vaihdan päivälinjalle ihan kokonaan. Kaipaan sitä tiettyä opettajajohtoista opetusta enemmän. Tässä vaiheessa on kehkeytynyt hyvin vahvaksi se, että edelleen haluan enemmän mielenterveyteen erikoistua, sekä myöhemmin päälle ehkä käydä jonkin seksuaaliterveyden koulutuksen, jos niitä täällä järjestetään. Sekin nimittäin alkoi kiinnostaa ensimmäisen seksuaaliterveyden kurssin jälkeen.

Kevät vierikin mukavasti koulun parissa ja sain myös suoritettua ensimmäisen orientoivan harjoitteluni vanhusten parissa juuri ennen kesäloman alkua. Harjoittelun jälkeen oli selvää, etten halua sitä "tavallista" vanhusten hoitotyötä tehdä vaan juurikin jotain mielenterveyteen liittyvää.

Koska olin tuolloin vielä työtön, lähdin hakemaan itselleni vähän myöhässä jotain kesätyötä/oikeaa työtä. Jotkut teistä ehkä tietääkin, että olin kesän suurimmaksi osaksi Kajaanissa junnujen pesiskoulun yhtenä ohjaajana sen pari kuukautta. Eihän siitä mitään huimia rahoja tienannut, mutta ehkä halusin enemmän vaan sitä kokemusta. Sen jälkeen olisin halunnut jatkaa pesisjoukkueen valmennustiimiin asti, mutta koin sillä hetkellä että se veisi hirveästi koulusta pois aikaa, joten jätin sen homman.


Pian näiden töiden jälkeen koitti heinäkuu ja aloitin uuden työn Hesburgerissa. Työhön ei tarvinnut haastattelua tai kokemusta, joten se on hyvä työpaikka etenkin opiskelijoille. Pääsin aloittamaan aika nopeasti ja mut perehdytettiin hommaan. Nykyään osaan jo paljon enemmän ja olen myös neuvonut muita myöhemmin aloittaneita. Palkka on ihan hyvä ja oon pärjännyt sen avulla tosi hyvin koulun ohella. Meillä on kyllä maailman paras työtiimi ♥

Loppukesä ja syksy menikin aikalailla töiden parissa, muutaman viikon ehdin käydä mieheni kanssa heidän mökillään. Juhannusaattona tapahtuikin sitten tämä meidän kihlaus, jota en kyllä unohda koskaan. Oltiin juteltu tästä todella paljon, et sitten kun mies pääsee armeijasta niin kihloihin mennään ja näin tapahtui. Postausta tästä en erikseen halua tehdä, sillä koen sen niin henkilökohtaisena asiana, että haluan pitää tuon hetken vaan täysin meidän omana. Mies yllätti kyllä täysin positiivisesti spontaanilla tavalla ja hetki oli juuri täydellinen kaatosateesta huolimatta, hahah ♥


Kesän jälkeen syyskuussa koitti töihin paluu ja koulun jatkuminen. Koulussa tämä viimeiset puoli vuotta on olleet todella rankkoja, mutta opettavaisia. Epätoivo on iskenyt välillä kovaa päin kasvoja, sekä ylimääräisestä draamasta ei olla täälläkään päästy eroon. Tänä vuonna olen päässyt onneksi todella paljon käymään kotona Raahessa, tavannut vanhoja luokkalaisia pitkästä aikaa, tutustunut sukulaisiin uudestaan, käynyt keikalla, tehnyt muutamia reissuja Ouluun kavereiden luokse ja muuten vaan hengaillut ja nauttinut omassa kodissa asumisesta. Kävin taannoin myös ensimmäistä kertaa baarissa mun kahden parhaimman ystävän  kanssa sekä olen saanut aivan uuden tukiverkoston täältä Kajaanista itselleni.

Vuosi 2018 on ollut kyllä koetteleva vuosi, mutta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin vuoteen 2019. Odotan enemmän kuin innolla mitä tämä tuleva vuosi tuokaan tullessaan...:) Kiitos teille tästä blogivuodesta ja oikein hyvää joulua kaikille! 

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

JOULUSOITTOLISTA 2018

Moikka ja ihanaa joulunodotusta kaikille! Huomasin, että tänne oli tullut pari uutta blogin lukijaa joten tervetuloa mukaan ♥ Koulua on enää vain yksi päivä jäljellä ja sitten ollaan taputeltu ensimmäinen vuosi Kajaanin Ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajan monimuoto-opiskelijana loppuun. Oon niin onnellinen ja helpottunut ja mikä parasta: sain vihdoin peruslääkelaskut läpi! Tää kuluva vuosi on ollut pitkään aikaan ehkä mun rankin vuosi, tässä on ollut niin paljon draamaa (kyllä, myös aikuisten kesken voi olla samaa draamaa, kuin ala-asteella...) ja ryhmätöitä ja projekteja, ettei aina ole pysynyt perässäkään.

Mutta nyt, tämän postauksen aiheena ei suinkaan ollut koulu vaan mun joulun lemppari biisit! Nämä biisit ovat muuten aika samoja kuin viime vuonna, mutta näitä jaksaa aina vaan kuunnella vuodesta toiseen, hahah.

    

    

    

   

   

<a href="https://www.bloglovin.com/blog/19706175/?claim=5g5pxkzscap">Follow my blog with Bloglovin</a>

tiistai 4. joulukuuta 2018

TATUOINNIN HOITO JA PARANTUMINEN

Moikka! Siitä on jo lähes 3 viikkoa aikaa, kun otin tän mun ekan tatuoinnin. Tän kanssa on ollut suht helppo jatkaa arkea, mut on ollu vähän vaikeuksii tietää tavallaan et mikä tatuoinnin parantumisessa on normaalia, koska mulle tää oli ihan uusi juttu. Muutama yö tatuoinnin ottamisen ja kalvon poiston jälkeen heräsin siihen, et raavin mun kättä ihan vimmatusti vaikka todellakaan sitä ei saa raapia ollenkaan... Mä en siinä vaiheessa vielä tiedostanut kunnolla että mulla oikeasti oli tatuointi kädessä. No, onneksi mitään oireita siitä ei tullut myöhemmin!

Kutinaa esiintyi vaan siis tuon yhden yön ajan. Toi tatuointi rasva on kutittanut mua jonkin verran etenkin alussa, luulen vaan et olin sille herkkä kun en sellasta rasvaa ollut ennen käyttänyt. Tää tatuointi oli todella punainen siitä kalvon kohdalta muutama päivä, vielä oikeastaan viikonkin jälkeen kalvon poistosta. Laitoinkin mun snäppiin (@ellamalinenn) välillä siitä prosessista kuvia. Muutenpa oikeastaan tää paraneminen on mennyt mun mielestä hyvin, eikä ongelmia ole tullut. Oon ollut melkein jatkuvasti yhteydessä mun serkkuun jos on tullut jotain epäselvyyksiä, koska hänellä on tosiaan myös tatuointeja kuten kerroin aiemmin edellisessä postauksessa. Tähän alle voisin vielä listata ihan yleiset hoito-ohjeet, joita olen itsekin pyrkinyt noudattamaan: 



➤ Poista suoja 2-6 tunnin kuluttua. (Riippuu tatuoinnin koosta yms. itse sain irrottaa jo samana iltana) 
➤ Pyyhi ylimääräinen rasva pois. Pese haalealla vedellä ja miedolla hajustamattomalla saippualla, tai vaihtoehtoisesti pelkällä vedellä. Painele kuivaksi puhtaalla pyyhkeellä tai talouspaperilla.
➤ Pese kädet aina ennen tatuointiin koskemista hoitoprosessin aikana. 
➤ Rasvaa tatuointi ohuesti 4-6 kertaa päivässä. (Tähänkin oli lueteltu kaksi vaihtoehtoa)
➤ Käytä puhtaita, löysiä vaatteita ja pidä tatuointi aina puhtaana. (Tähän suihkuttelu 2-3x/vrk)
➤ Vältä kovaa liikuntaa ensimmäisten 2-3 päivän aikana.
➤ Älä sauno tai ui kahteen viikkoon.
➤ Älä raavi tai revi rupea.
➤ Älä ota aurinkoa kuukauteen, koskee myös solariumia.
➤ Ensimmäisen puolen vuoden ajan vältä liikaa aurinkoa. (Suojakerroin 50!)

Aika helpot ja yksinkertaiset ohjeet ja niin niiden täytyy ollakin. Ehdottomasti voin edelleen suositella Oulussa sijaitsevaa tatuointiliikettä Shaman Arts Tattoo. Olisitteko kiinnostuneita tatuointiin liittyvästä Q&A- postauksesta vai oonko kertonut teille kaiken olennaisen jo? :) 

maanantai 19. marraskuuta 2018

MUN ENSIMMÄINEN TATUOINTI

Jotkut teistä on saattanut Instagramin puolelta (@_ellamaija) huomata jo mun uuden tatuoinnin, mut mun mielestä se kaipaa pienen esittelyn myös täällä blogin puolella. Kävin siis toissapäivänä (lauantai 17.11) ottamassa mun ihan ekan tatuoinnin Oulussa Shaman Arts Tattoo nimisessä paikassa. Mun serkku suositteli tätä mulle, kun hän on itse käynyt ottamassa täällä myös tatuointeja joten varasin sitten sieltä ajan. Ajan sain oikeastaan heti kahden viikon päähän ja odotusaika meni nopeesti.

Jos nyt lähdetään siitä liikkeelle et miks ylipäätään otin tatuoinnin ja miks just tälläsen mikä mulla täs kädessä nyt on. Mä oon monta monta vuotta haaveillut tatuoinnista, sellasesta pienestä ja sirosta tekstistä. En oo aiemmin uskaltanut vaan ottaa, koska mun mielestä mulla on ehkä hieman matala kipukynnys. En nää mun iholla mitään isoja värikkäitä kuvia, vaan siroja ja nättejä, jotka tois mulle iloa.


Kesällä meinasin ekan kerran varaa tatuointi ajan, mut peruin koska en ollut täysin varma. Mun idea muuttui ja jätin asian vaan hautumaan mieleen. Mun vasemmassa kädessä lukee kaunolla siis englanniksi "happiness" eli onnellisuus. Koen et mun elämä on välillä ollut täyttä alamäkeä alamäen perään ja vasta viimeisen parin vuoden aikana mun elämä on mennyt helpommaksi ja tykkään siitä paljon enemmän. Saatan joskus olla aika negatiivinen ihminen joten ajattelin et toi teksti on mulle samalla sellanen tsemppaava ja kun nään sen joka päivä niin mulle tulis hyvä, onnellinen ja ylpeä olo itsestäni. Mun elämässä on ollu tiettyi juttui ja ihmisiä, jotka oon sulkenut mun elämästä vihdoin pois ja nykyinen tukiverkko tuo mulle pelkkiä onnellisia hetkiä. Jos multa kysytään joskus elämän tarkoitusta niin kyllä se on se oma onnellisuus. Elää siten ku haluaa, onnellisesti. Et vaikka tää teksti saattaa olla tosi massa yleensä vailla pointtia niin mulle löytyy onneksi tälle oikee tarkoitus.


Tatuoinnin ottaminen oli täysin erilainen kokemus kun ajattelin. Olin liikkeessä reilusti alle puolen tunnin verran ja tatuoinnin teko kesti alle 10 minuuttia. Koska tää mun tatuointi on tosi pieni ja siro niin ei sen ottaminen silleen edes sattunut, sen kivun kesti tosi hyvin. Olin olettanut et se sattuu tosi paljon enemmän ja et suunnilleen pyörryn siitä kivusta kun en muista hengittää, mut tilanne oli tosi rento. Ehkä sen takia kun mä olin selinmakuulla, kun sitä tehtiin. Tekijä oli ihan super kiva ja rauhallinen, voisin mennä jopa uudestaan samalle tekijälle joskus tulevaisuudessa.


Mun kokemus oli tosi positiivinen, enkä yhtään kadu et uskalsin vihdoin tehdä tän josta oon haaveillut muutamia vuosia. Nyt se on vihdoin mun iholla ja tykkään tuosta lopputuloksesta aivan sairaan paljon!

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

SYKSYN OSTOKSIA

Syksy on saapunut kovaa vauhtia ja se näkyy hyvin kaupoissa vaihtuvista mallistoista ja värimaailmoista. Mä en kovin paljon nykyään shoppaile kivijalkakaupoissa tai nettikaupoissa, koska jos mulla on hyvin rahaa niin oon huomannut et musta tulee silloin tosi pihi. Nyt tässä alkusyksystä oon kuitenkin tehnyt monia ostoksia ihan Facebook kirppiksiltä, tavallisilta kirppiksiltä ja sit normaali vaatekaupoista ja parista nettikaupasta. Tänäänkin mulle tuli vaan sellainen fiilis et haluun mennä Cubukseen ja kattoo et olisko siellä jotain kivaa ja no, kyllähän te varmaan arvaatte lopputuloksen. Kuitenkaan en saa tähän kuvattua kaikkia mun ostoksia (koska osa on pesussa), joten ehkä esittelen osan myöhemmin tai sitten en. Tässä on kuitenkin ostoksia joita ostin tänään! :)


^ Tämä yllä oleva raikas viininpunainen bomber takki on bongattu Facebook kirppikseltä vain 10 €:lla! Rakastan bomber takkeja yli kaiken vaikka entuudestaan omistinkin niitä vain yhden. Nää on niin ihania ja rentoja päällä sekä sopii täydellisesti mun rentoon tyyliinkin. Punainen ei ehkä mee mun suosikkiväreihin, mutta oikeestaan se ei ollut edes hassumman näköinen, kun päällä tätä koitin! 


^ Oon niin fiiliksissä, että Kajaanissa on Body Shopin liike!! Rakastan Body Shopin suihkugeelejä yli kaiken ja ne pienimmätkin purkit kestää todella kauan käytössä, tuoksu säilyy myös hyvin mukana pitkänkin aikaa. Tällä kertaa kuitenkin päädyin ottamaan mukaani nää hieman suuremmat versiot näistä, ettei ihan heti tarvitse käydä uusia ostamasssa. Just nää tuoksut on mun lemppareita ja nää on myös erittäin käteviä lahjaideoita (esimerkiksi joululahjaksi...!).


^ Seuraavat ostokset onkin sitten Cubuksesta. Cubus on mun yks lempikaupoista ja sieltä tarttuu mukaan AINA jotain. Tätä hupparia en voinut olla ostamatta, koska tuo materiaali on jotain aivan käsittämättömän pehmeetä! Mä en oo koskaan omistanut mitään näin lämmintä, pehmeää ja mukavaa vaatetta joten oon aivan varma että tää tulee olemaan talven ykkösjuttu mun päällä. Se on hieman kuin fleece kangasta, mutta vielä parempaa. Hinta oli muistaakseni 29,95€, ei paha tästä hupparista.

 
^ Cubuksesta olevat ihan tavalliset 10 €:n t-paidat on super hyviä. Käytin näitä koko kesän mut ne vanhat on jo aikalailla pilalla kun oon pessyt niitä tosi paljon ja niihin on tarttunut eri hajuja (=hikeä) kiinni ja jotenkin pinttynyt siihen. Se ei oo paitojen syy vaan oon ihan oikeasti kesälläkin asunut vaan näissä paidoissa. Siksi ostinkin kahden vanhan tilalle kaksi uutta.


^ Vielä viimeisenä Cubukselta tarttui mukaan aivan perus mustat legginssit. Mulla ei oo kun ehkä yhdet entuudestaan joita pidän vaan kotona ja nääkin oli tosi halvat. En edes jaksanut sovittaa, mutta nää oli todella mukavat ja hyvät jalassa. 

Kivaa keskiviikkoa!! :)

maanantai 1. lokakuuta 2018

MY DAY: SH-OPISKELIJAN KOULUPÄIVÄ

Kivaa uutta alkanutta viikkoa kaikille! Muutama päivä sitten mietin et olis kiva toteuttaa kuvien ja tekstin muodossa olevan myday- postaus mun tavallisesta koulupäivästä ja päädyin toteuttamaan sen tänään. Itse tykkään näitä lueskella blogeista, myös youtubesta katson näitä paljon, lähes päivittäin. Koska osaa teistä selvästi kiinnostaa mun koulujutut niin ajattelin nyt jakaa teille tämän päivän kuvien kera! 


klo 7:00 - kun mulla on koulua niin se alkaa yleensä kahdeksalta, joten herään aina tähän aikaan. Mä en tarvii aamuisin kovin paljon aikaa valmistautua, sillä nousen vaan sängystä ylös, pesen hampaat, suoristan hiukset (jos jaksan), kriiseilen mun asuvalintojen kanssa hetken ja lähden puolen tunnin sisällä heräämisestä kouluun. 

klo 7:35 - yleensä oon jo puolen aikaa lähdössä, mut usein meen mun hyvän luokkakaverin kanssa samaa matkaa jonka kanssa asutaan tässä samalla tiellä. Tänään hän ilmoitti et on vähän myöhemmin valmis, joten sovittiin et nähdään vähän puolen jälkeen päiväkodin kohdilla. Pyörällä matka taittuu kouluun hyvällä säällä 10 minuutissa, joten ehdittiin ihan hyvin. 

klo 8:00 - ensimmäinen tunti oli tänään sisätautikirurgista hoitotyötä ruokataukoon asti. Käytiin läpi potilasturvallisuutta, leikkaussalikäyttäytymistä ja kaikkea muuta tuohon liittyvää. Oli kyllä mielenkiintoinen tunti!


klo 10:30 - edellisen tunnin päätteeksi oli vielä mahdollisuus uusia joko sisätautien tai kirurgisten lääkelaskujen tenttejä. Mä pääsin jo aiemmin sisätautien laskut läpi, joten vielä on edessä kirurgiset. En nimittäin tänään vieläkään niitä läpäissyt vaikka olin harjoitellut, ne on hirveän vaikeita...


klo 11:30 - ruokatauko = päivän paras hetki! Meillä kouluruoka maksaa 2,60 € eikä lisää saa hakea, ellei halua sit maksaa uudestaan. Yleensä ruokatauko ei ole näinkään pitkä vaan joskus joutuu oikeasti käydä 5 minuutissa syömässä.

klo 12:30 - ruokatunti loppuu ja lääkehoidon tunti alkaa. Puhuttiin myös potilasturvallisuudesta sekä erilaisista virheistä/sattumista mitä hoitotyön eri osa-alueilla voi työntekijöillä sattua esim. lääkkeiden jakamisessa.


klo 14:00 - lääkehoidon tunti loppui. Tämän jälkeen olisi ollut vielä 3 tuntia ruotsia mutta voi arvata varmaan meninkö vai en, kun ne ei oo pakollisia tunteja... Mä oon todella surkea ruotsissa ja en oikeestaan koskaan saa niistä tunneista mitään uutta irti. Kuitenkin kun kotona pystyn kertaamaan samat sisällöt, mitä muut käy tunnilla niin se riittää!


Tämmöinen koulupäivä tänään! Usein meillä on koulua 4 tai 5 asti ja esimerkiksi harjoitustunnit on aina 100% läsnäolopakollisia. Etänä pystyy kuuntelemaan tunteja jonkun verran, mut tuntuu ettei sitä oikein käytetä kovin paljonkaan. Mitä tykkäsitte vähän erilaisesta postauksesta? Kiinnostaako lukea enemmän mun kouluarkea? :) (Pahoittelen sumeista/huonoista kuvista. Koulussa ei kauheesti jaksa panostaa hyviin kuviin)

torstai 6. syyskuuta 2018

SAIRAANHOITAJAN MONIMUOTO-OPISKELU

Joku teistä lukijoista heitti mulle erään postauksen kommenttiboksiin idean et kertoisin teille mun opiskelusta vähän enemmän. Suurin osa teistä ei oo varmaan saanutkaan kovin hyvin kiinni siitä et mitä opiskelen ja millä tavalla opiskelen tai miten ylipäätään valitsin juuri tämän alan itselleni. Kaikkiin näihin kysymyksiin aion nyt tässä postauksessa syventyä hieman enemmän, joten eiköhän vaan mennä suoraan niiden pariin! 

Miksi juuri sairaanhoitajaksi ja miksi Kajaaniin?
Kuten oon ehkä tuonut aikaisemmin täällä joskus ilmi, tykkään auttaa ihmisiä oli se asia sitten mikä tahansa. Rakastan pitää huolta toisista ja varmistaa että kaikilla on kaikki hyvin ja haluan antaa jollekin paremman mielen vaan sillä omalla läsnäololla. Haluan auttaa ihmisiä eteenpäin niiden elämässä ja kuunnella erilaisia elämäntarinoita ja kohdata mahdollisimman erilaisia ihmistyyppejä. Mun suvussa on muutamia tämän alan osaajia ja oonkin kuullut heiltä paljon hyvää. Sekin sitten ajoi mut lopulliseen päätökseen siihen, että haluan kokeilla tätä alaa. Vaikkei ainakaan se vanhustyö ollut ollenkaan mun oma juttu, aion edelleen suunnata mun opinnot myöhemmin mielenterveyden puolelle. Se on se, mikä mua kiinnostaa aivan älyttömästi! 

Kajaaniin hainkin mun poikaystävän takia opiskelemaan. Mun poikaystävä oli armeijassa silloin aiemmin erikoisrajajääkärinä, mut selkäongelmien jälkeen hänet siirrettiin sitten tänne Kajaaniin loppuajaksi. Nyt hän on täällä sitten ihan töissä prikaatilla. Se oli selvä juttu, et jos tänne pääsen opiskelemaan niin muutetaan yhteen ja täällä sitä yhdessä ollaan eletty tammikuusta lähtien! Kajaaniin päätin hakea myös sen takia, et se on sopivan matkan päässä kotoa eikä ole mikään kauhean iso paikkakunta, just sopiva mulle.


Mitä se monimuoto-opiskelu sitten tarkoittaa?
Yleisimmät opiskelumahdollisuudet ovat tietääkseni juurikin perus päivätoteutus ja sitten tämä monimuoto. Onhan myös kaksoistutkintoa ja avointa ammattikorkeakoulua, mut nyt ei puututa niihin. Minähän en tiennyt tänne hakiessani edes että mitä monimuoto tarkoittaa ja päätin sen googlettaa viimeisenä iltana ennen pääsykokeita...:D Kuitenkin, monimuoto on yleensä suunnattu aikuisopiskelijoille, jotka voivat käydä helpommin koulua töiden ohella. Meidän luokalla on esimerkiksi tällä hetkellä noin 20 opiskelijaa, joista mä oon nuorin ja vanhin meneekin sitten varmaan 40-50 ikäluokan puolelle. Monimuodossa on itsenäistä opiskelua todella paljon ja ainakin meillä on pääsääntöisesti koulupäiviä viikossa vain 2-3 eli ma,ti ja joskus ke/to. Päivät ovat toki pidempiä ja täynnä luentoja, mutta on myös enemmän käytännön harjoittelua. Tenttejä on aivan hirveästi, sekä verkkokursseja. 

Meidän luokkahenki?
Äsken tuossa mainitsin, että meidän luokalta löytyy hyvin eri ikäluokkiin kuuluvia tyyppejä, sekä naisia että miehiä. Lukiopohjalta tulleita sekä lähihoitajia. Perheellisiä, perheettömiä. Hyvin voimakkaita persoonia ja todella mielenkiintoisia tarinoita. Kuten oon monelle läheisellekin sanonut että meidän luokkahenki on niin mahtava että kenen kanssa tahansa voisin viettää vapaa-aikaani! Ihan oikeasti. Kaikki tullaan älyttömän hyvin toimeen keskenään ja kaikilta saa apua, kukaan ei tuomitse. Kenelle tahansa pystyy kertomaan ne synkät salaisuudet ja sen, jos henkilökohtaisessa elämässä menee huonosti. Se on äärettömän hienoa oikeasti, koska meillä kaikilla on ollut varmasti opiskelun suhteen ne heikot hetket jolloin meinaa luovuttaa mut luokkalaiset jaksaa vaan kannustaa eteenpäin! 

Kannattaako monimuoto-opiskelu?
Kuten aiemmin totesin, monimuodossa tehdään todella paljon töitä itse. Me joudutaan selvittämään jokainen juttu ominpäin, eikä kaikkea kerrota aina niin tarkasti, kuin yläasteella. Jos sulta löytyy aikaa, rohkeutta, päättäväisyyttä, avoimuutta, mielenkiintoa, hyvä opiskelutekniikka etkä pety siihen jos tentti ei mene ekalla kerralla läpi niin kyllä!! Mulle tää ei ehkä ollut oikea opiskelumuoto, mutta kun mä en aio luovuttaa tämän suhteen. Multa löytyy aikaa ja halua opiskella enemmän, joten sekin riittää. Täähän on oikeasti aivan helvetin vaikeaa jos suoraan sanotaan, kun en lukiossa tehnyt töitä ollenkaan minkään eteen joten oon vähän hukassa... Mut jos susta tuntuu et tää vois olla sulle oikee juttu ja haluat tosissas yrittää tehdä enemmän itse ja haastaa itsees niin suosittelen.


Mun opiskelut jatkui tämän parissa taas tän viikon maanantaina ja oon jo nyt aivan puhki ja pää pyörällä uudesta tiedosta. Tää koulutus kestää siis 3,5 vuotta eli mulla on vielä ne 3 vuotta jäljellä. Ensimmäinen orientoiva harjoittelu oli silloin keväällä ja ensi keväänä on taas seuraava joka kestää jo 6 viikkoa! Onneksi nyt on niin mielenkiintoisia ja kivoja kursseja et oikein innolla odotan uuden oppimista ja sen, että saisin vähän parempia numeroita mitä keväällä! Tsemppiä kaikille kouluun ♥

perjantai 31. elokuuta 2018

MIKSI VAIHDOIN BLOGIN NIMEN?

Pian sen jälkeen, kun olin julkaissut tätä edeltävän postauksen, jossa kerroin mun inspiraation olevan täysin lopussa, olin melkein luonut jo toisen aivan uuden blogin Nouwin puolelle. Miksi? Koska ajattelin saavani siitä enemmän inspiraatiota ja halusin ehkä aloittaa alusta. Koin blogin muokkaamisen siellä kuitenkin niin vaikeaksi, että jätin homman vaan sikseen ja yritin kuumeisesti miettiä uutta suunnitelmaa. 

Missään vaiheessa ei olisi käynyt kuuloonkaan blogin poistaminen kokonaan vaikka sitäkin tosissani mietin. Ja jos mä saan jonkun tälläisen päähänpistoksen, yleensä toteutan sen sillä samalla sekunnilla koska haluan kaiken aina nyt ja heti. Tätäkään en kuitenkaan tehnyt. Mietin myös että olisin tehnyt kokonaan uuden blogin tänne bloggerin puolelle, mutta koin senkin liian työlääksi ja jätin sen kesken. Sitten sainkin uuden ja kaikista kannattavimman idean!

Palasin tähän vanhaan "All the little snowflakes"- blogiin ja halusin vihdoin vaihtaa sen nimen pois joksikin muuksi. Olin jo jonkin aikaa tätä miettinyt muutenkin ja sitten päätin vaan tehdä sen. Olin aiemmin jotenkin hävennyt tuota nimeä, koska musta se alkoi kuulostamaan liian lapselliselta tai oudolta. Mitä sä tykkäsit mun entisestä blogin nimestä?


Ei tähän oikein mitään muita syitä sitten ollutkaan. Bloggaan nyt tästä lähtien omalla nimellä. Ella on siis etunimi ja Maija on mun toinen nimi, jos nyt joku sitä vielä miettii. Haluan julkaista kaiken nyt omalla nimellä ja seistä sanojeni takana, mitä tänne kirjoitan. Se vaikuttaa fiksuimmalta ja helpoimmalta. Sekä nykyään olen huomannut, että vain harvalla on blogin nimi jotenkin erikoinen ja uniikki, moni bloggaa juurikin omalla nimellä tai nimien yhdistelmällä, kuten minäkin. 

Mun loma alkaa olla lopuillaan ja vielä tänään otin itselleni päähänpistona ylimääräisen yövuoron... Olisi kiva olla kohta jo nukkumassa, kun oon tänään herännyt kuitenkin jo kuudelta mikä ei oo mulle ollenkaan tavallista mutta rahaahan tässäkin vain ajattelin ja uskon että selviän ihan hyvin. Maanantaina palataan takaisin taas koulun pariin ja oon todella innoissani, kauhuissani ja valmiiksi stressaantunut tulevasta syksystä. Kouluaiheisia postauksia on luvassa kun niitä pyydettiin, varmaankin ihan tässä lähiaikoina... :) Kivaa viikonloppua!

Jos joku teistä osaa neuvoa miten mä saan helpoiten blogin tekstin ja kuvien reunat samasta kohdasta alkaviksi ja loppuviksi niin vinkatkaa! 

torstai 16. elokuuta 2018

INSPIRAATIO TÄYSIN LOPUSSA

Pitkään olen paininut negatiivisten ajatusten keskellä bloggaamisen suhteen. Ja tämä alkaa olla aika turhaa, väsyttävää ja toivotonta hommaa. Pyörin jatkuvasti sellaisten ajatusten kanssa etten ole riittävän hyvä bloggaaja, eikä ketään oikeasti kiinnosta mun jutut. Eihän mun mieskään jaksa kuunnella mun asioita joka päivä niin miksi kukaan muu jaksaisi? Koska mä en tee mielestäni mitään mielenkiintoista mun elämällä niin musta tuntuu ettei mulla ole mitään kerrottavaa. 

On aiheita joista voisin kyllä kirjoittaa tänne blogiin mutta postauksia varten tarvitsee kuvia. Ja koska en liiku mihinkään muualle kotoa kuin töihin niin mun kuvat alkaa olla aika samaa kaavaa jäljitteleviä. Haluaisin joskus kuvata mun asuja teille tänne ja omaksi ilokseni, mutta mulla ei oo ketään kuka vois tehdä tän homman ja itsehän en edes osaa. Siispä niitä ei ole tulossa. 

Huomaan aina itseni olevan siinä pisteessä että googletan uusia postausideoita. Koska en oo tarpeeksi kekseliäs, jotta voisin itse niitä tehdä. Liian usein otan vaan suoraan jonkin kivan idean toisten blogeista ja alan olla kyllästynyt tähän. Musta tuntuu ettei täällä oo mitään mun omaa keksimää ja jos on niin häpeän niitä postauksia jälkeenpäin ja tekee mieli poistaa koko blogi.


Otetaanpa tähän käytännön esimerkki mun bloggaamisesta. Äsken mulla oli vielä 3 ihan hyvää aihepostausta mun luonnoksissa valmiiksi kirjotettuina, osassa oli jopa kuvatkin valmiita. Kuitenkin kun mietin aiheita ja kirjoittamiani juttuja uudestaan niin tulin siihen tulokseen ettei ne oo hyviä ja poistin kaikki. Kirjoitan siis jatkuvasti postauksia valmiiksi ja poistan ne seuraavana päivänä. Fiksua, eikö? 

Myönnän olevani ihan liiankin itsekriittinen blogin suhteen. Tiedä sitten onko se enemmän hyvä vai huono piirre. Pidän itseäni ihan hyvänä kirjoittajana ja mulla on kyllä sanottavaa aiheesta jos toisestakin mutta en koskaaan saa kirjoitettua niistä kokonaista postausta. Koska sehän on hei ihan hirveän mahdottoman vaikeaa. 

Joku mua tässä jutussa vetää edelleen puoleensa ja se on osasyy siihen miks tää blogi on edelleen pystyssä vaikka puolet postauksista on mulle häpeän aiheita. Oon päättänyt antaa itelleni ja tälle blogille aikaa, koska sitä se tarvii. Aina kun vaan satun näkemään uuden kivan blogin niin silloin saan pikkuisen itelleni inspiraatiota jatkaa. Mutta sitten seuraavana päivänä se taas loppuu. Tiedä sitten mitä tässä tilanteessa kuuluisi tehdä.


Tässäpä teille rehellistä rehellisempi postaus siitä mitä mun mielessä pyörii tällä hetkellä blogin suhteen. Bloggaaminen ei aina ole helppoa ja kivaa vaikka niin moni varmasti luulee sen olevan. Haluaisin perustaa uuden blogin uudella nimellä, mutta en oo tarpeeksi rohkea siihen. Jotenkin ku en oo tällä hetkellä yhtään tyytyväinen tähän nykyiseen. Musta tää nimikin on alkanut tuntua naurettavalta ja lapselliselta. No anyways, mä jatkan näiden ajatusten miettimistä ja ratkaisuun pääsemistä! Kivaa torstaita! 

Haluun kuulla kommentteihin miks just sä pidät sun nykyistä blogia yllä! Mitkä on sun suurimmat inspiraation lähteet?